Vierailijat

torstai 25. elokuuta 2016

Sota-aikana Saksalaisilta saaduilla tiedoilla merkittyjä merikarttoja - Myydään

Olin kerran 1990 luvun puolivälissä Helsingissä kiertelemässä antikvarioissa ja etsiskelin vanhoja karttoja omiin tarkoituksiini. Eräässä Antikvariaatissa oli kiivas valuaatiokeskustelu jostain ja siinä samalla kyselin siihen väliin jotain tiettyä karttaa. Tilanne muuttui niin että kun lähdin sieltä, oli tämä myyvä kaveri pihalla vesisateessa odottelemassa minua ja sanoi että häneltä löytyy kyselemäni kartta. Oli tuohduksissa siitä että hänelle divarissa tarjottiin todella vähän hänen karttakokoelmasta. Olin tietysti kiinnostunut ja valmis maksamaan vähän enemmänkin. Menin kaverin asunnolle karttoja tarkastamaan. Siellä oli vähän enemmänkin näitä vanhoja karttoja, joku Nordensköldin käsin tehty kartta Spittbergista (huippuvorilta) vuodelta 1848 sekä joitain repaleisia vanhoja karttoja Tanskan - Saksan edustalta.
Nämä olivat sota-ajan karttoja, jotka oli määrätty poltettavaksi rauhan tullessa, jottei niiden sisältämä tieto päädy neuvostoliiton Valvontakomissiolle. Tämän herrasmiehen isä vainaa oli silloin ollut karttakeskuksella töissä ja oli pelastanut osan näistä kartoista uunilta ullakolleen. Vilkaisin vähän tarkemmin näitä karttoja ja niissä olikin melkoisen mielenkiintoisia merkintöjä. Tietojen täytyy olla Saksalaisilta saatuja tietoja pudotetuista lentokoneista ja upotetuista pinta aluksista. Koska ne sijoittuvat aivan saksan hallinnoimien alueiden rannoille, muuta ruåtsin lähelle. Iso osa näistä kohteista ei edelleenkään löydy mistään nykykartoista tai tiedostoista. Kaikki kohteet on merkitty huolellisesti näihin vanhoihin karttoihin ja niitä on yhteensä yli 100.  (muistaakseni n. 120, näitä on vaikea laskea).
Tässä muuton yhteydessä en jaksa alkaa kantamaan näitä enään mukanani minnekään vaan voisin luopua niistä. Vaihtoehtoisesti vaimoni tapetoi niillä jonkun pikku seinän pätkän, siihen nuo muut kartat suomen rannoilta ovat tällä hetkellä päätyneet.

https://www.facebook.com/profile.php?id=100011386488800

Nämä ovat kopioita alkuperäisistä, jotka luovutin eräälle herrasmiehelle eteläamerikassa ollessani pientä korvausta vastaan, mutta päätin ottaa niistä 1:1 paperikopiot.

karttoja on 5 kappaletta

Myydään kaikki yhtenä könttinä parhaan tarjouksen mukaan.


Kartat saa tarkastaa ennen maksamista tai tarjouksen tekemistä. Ota yhteyttä sähköpostilla.
Kartat sijaitsevat Elimäellä n. 100km helsingistä 6 tietä Kouvolaan päin. Jos tarjous on tarpeeksi suuri voin ajaa karttojen kanssa Helsinkiin tai jonnekin muuallekin.

Pari mallikuvaa
Lyijykynä merkintä lentokoneesta, näitä löytyy noin 20kappaletta, merkinnät on siis tehty suomeksi saksalaisilta saatujen tietojen perusteella





torstai 17. maaliskuuta 2016

Uppotukki, rahaa vai roskaa

Muutamia uppotukkeja päällekkäin Luumäen Kivijärvessä.

Uppopuut, satojen miljoonien liiketoiminta vai satojen miljoonien ympäristöongelma

Uitolla on suomessa pitkät perinteet, sitä on tehty ainakin viimeiset 500 vuotta, todennäköisesti pedempäänkin. Uittoa on tehty muuallakin, mutta Suomessa sillä on oma eritysasemansa ja jopa oma lainsäädäntö. Suomen uniikki vesistö ulottuu käytännössä maassamme melkein joka paikkaan. Riittää kun vilkaisee vähän tarkemmin suomen karttaa, niin ymmärtää vesireittiemme laajuuden. Tällaista vesistöä ei muualla maailmassa ole. Kun tähän vesistö järjestelmään yhdistetään suomen hyvä suoraselkäinen puusto ja aikana kun tiestöä tai kuljetusrekkoja ei oltu vielä keksitty, pystyy ymmärtämään sen tarjoaman "businessplanin". Suomen vesistö ulottuu joka paikkaan, tämä vesistö laskee ennemmin tai myöhemmin mereen. Tällainen vesistö taas mahdollisti suurten puumäärien kuljettamisen käytännössä kaikkialta suomesta jokisuistojen satamiin ja sahoille, kuten Kotka.
Suomesta on haettu puutavaraa ympäri eurooppaa, jo 1500 luvulta lähtien. Erityisesti Hollantilaiset kunnostautuivat aikanaan puutavaran sekä tervan hankkimisessa suomesta. Heillä oli aikoinaan mahtava kauppalaivasto, joka tarvitsi paljon tervaa ja puutavaraa aluksiensa kunnossapitämiseen. Hollantilaisilla oli myös omat erityismittansa ja tämän johdosta suomessa tuli tutuksi ns. Hollaninpalkit. Tällainen puutavara sahattiin jo suomessa määrämittoihin, jotka sopivat suoraan heidän laivoihin tiettyihin tarkoituksiin, kuten kansipalkiksi. Sahatavaran ja tervan vienti on ollut pitkään yksi suomen tärkeimmistä vientituotteista ja on edelleen. Nykyisin terva on vaihtunut paperiin. Näistä on syntynyt suomen nykyinen metsäteollisuus.

Nykyään puutavara kulkee pääsääntöisesti kumipyörillä ja tukinuitto on käynyt tarpeettomaksi. Poikkeuksena Saimaan vesistö, jossa tukinuittoa edelleen tehdään, mutta nippu-uittona. Muualla suomessa tukinuitto irtouittona on käytännössä lopetettu, vaikka uittosääntöä ei olisikaan purettu. Uiton ainoaksi ongelmaksi ovat jääneet nuo uppotukit
Uittosäännöllä tarkoitetaan laillista lakiin perustuvaa tukinuitto-oikeutta vesistöissä. Se toi oikeuksien lisäksi myös vastuita. Kun uitto lopeteaan, pitää vesistö saattaa alkuperäiseen kuntoon tukinuittajien toimesta. Tämä puoli on jäänyt hoitamatta, sillä vesistömme on täynnä uppopuita. Ehkäpä niitä ei ole edes tarkoitus poistaa.

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Ecuadorin aarelaivojen etsintä 2000-2006

Vrouw Marian 

Hylyn löytymisen jälkeen vuonna 1999, minuun otti yhteyttä eräs Monacolainen mr. Edwall. Hänellä oli eräs aarrelaiva projekti Ecuadorissa ja tähän liittyen kävimme keskusteluja kiinnostuksestani lähteä paikan päälle tutustumaan tällaisen projektin pyörittämiseen. Näin jälkeenpäin ajateltuna vaikeinta taisi olla yrittää hillitä itseäni ja näyttää mahdollisimman rauhalliselta. Ilmeisesti tämä tuotti jotain tulosta, koska jo syyskuussa saman vuonna 2000, löysin itseni KLM lentokoneesta matkalla kohti Guayaquilin lentokenttää.
Tämä Edwall on yrittänyt aikaisemmin löytää "El Doradoa" eli Inkapäällikkö Atahualpan kadonnutta kulta-aarretta. Espanjalaiset Pizarron johdolla ottivat Inkapäällikkö Atahualpan vangikseen ja lupasivat vapauttaa hänet huoneellista lunnaita vastaan, joka oli määritelty 6,7 x 5,2 x 2,4m kokoiseksi, joka piti täyttää 1/3 kullalla ja loput 2/3hopealla. Tämä kulta ja hopea kerättiin kasaan sovittuun huoneeseen, joka ei ollut Espanjalaisten alueella. Myöhemmin Espanjalainen luutnantti kävi paikanpäällä tarkistamassa lunnaiden olevan sovitulla tavalla kerättynä. Tämän jälkeen Atahualpa kuitenkin vapauttamisen sijaan kuristettiin hengiltä. Inkat saivat kuitenki tiedon murhasta jonka seurauksena tuhannet inkat tyhjensivät lunnashuoneen sinne kerätyistä jalometalleista ja siirsivät sen jonnekin. Huone tyhjennettiin yhden yön aikana ja jalanjäljet johtivat kohti Llangnatiksen viidakkoon. Aarretta ei silloin eikä ole tähään päivään mennessä ole onnistuttu löytämään. Tarinaan liittyy joku Skotti joka palasi myöhemmin viidakosta yhden kulta esineen kanssa, jonka oletettiin olevan osa tuota suurta kulta aarretta. Mies pääsi pois viidakosta henkitoreissaan ja hänen muut ryhmän jäsenet olivat kuolleet matkalla. Tämä Skotti myös kuoli muutamaa kuukautta myöhemmin. Hän on kuvaili sairasvuotella ollessaan kirjeen, johon kuvaili paikan josta kulta esineen oli löytänyt. Mutta paikkaa ei kuitenkaan kukaan ole onnistunut paikantamaan. Tämä El Dorado kullan siirto tapahtui Ecuadorissa. Tuonne Llanganatiksen viidakkoon on aikojen saatossa säännöllisesti kadonnut lukemattomia retkikuntia näihin päiviin asti. Muistan kuinka uutisissa oli tuolloin juttu noin 8 henkisen saksalaisen porukan katoamisesta sinne.
Kjellillä on kopio tästä Skotin kirjeestä. Tosin en sitä koskaan nähnyt, mutta siihen oli kuvailtu paikka jossa olisi ollut enemmänkin kultaa. Paikka on hyvin epämääräinen ja sopii melkein joka paikkaan tuolla viidakossa.

torstai 10. maaliskuuta 2016

Hylkyrosvous ja muinaismuistolaki

Maanantaina 14 pv on tietääkseni "Kuka v...u ryöstikään sen hylyn" tapaus Hovioikeuden käsittelyssä. Joten pureskellaanpa asiaa vähän täälläkin.


Sukeltajat ovat nykypäivän tutkimusmatkailijoita. Heillä, jos joillain on suurin mahdollisuus tehdä päivittäin täysin uusia löytöjä. He pystyvät menemään alueelle, joissa kukaan muu ei ole ennen heitä käynyt. Esimerkiksi uusissa koskemattomissa hylyissä, tai löytävät uusia vedenalaisia luolia. Varsinkin näistä hylyistä nyt vaan tuppaa löytymään esineistöä. 
Mitäpä sitten tekevät tutkimusmatkailijat? 
Keräävät näytteitä uusista löydöistään muille todisteeksi ja ihmeteltäväksi, ihan niikuin on aina ennenkin tehty.

Muutama fakta merestä

- 2/3 maailmasta on vedenpeitossa. 
- Meri on ollut ja on edelleenkin yksi maailman suurimmista kaatopaikoista. 
- Maailman merenpohjista on tutkittu alle 1%. Itämerestä, joka on yksi maailman tutkituimmista meristä on ehkä tutkittu jo 10%, joten tutkittavaa riittää. 
- Kaikkia ajansaatossa kadonneita hylkyjä ei olla edelleenkään löydetty, eikä tulla ihan heti löytämäänkään. Päinvastoin uusiakin syntyy. Joten tutkittavat hylyt eivät tule loppumaan tulevaisuudessakaan kesken. Mutta ne tutkimattomat kyllä ehtivät mätänemään ja niissä piilevät tiedot menetetään.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Waveroller - electricity from Ocean wave's

23.march.2014 Sunday

I just make this English version from an earlier Finnish one published on March 2014.

Just arrived from Portugal and finished my last report about the work done there. And tough that as well I can write something in my blog.

Some words about our company AW-Energy
AW-Energy Oy has wave energy converter name Waveroller installed in Peniche Portugal. It has been several times connected on national grid. This device really makes elecrtricity from Ocean wave movements and it works very well. How ever this device is still a demo unit and need continually improvements and maintaining.

From here I come on the scene. Not to do improvements, but to place this Waveroller on sea bottom and to reflot it when come necessary together with trained local divers. As well a lot of different things around naval operations.
Waveroller just ready to the first succesfull submerge test in summer 2012.

3 wing Waveroller unit. 
The morning mist creates mysterious athmosphere, even Portuguese media noticed that in 2012

My wife, my daughter and my son were watching Waveroller test submerging operation inside Peniche harbour 2012


lauantai 5. maaliskuuta 2016

Winter visit in Lofot, Norway 2016

I had a pretty incredible good fortune with weather, I got a number of brilliant landscape pictures only with my cell camera. Yes defenetly Lofoten is worth of visit especially in winter. Because if you are lucky the snow scenery can be painted white in an amazing way. Even the sun was low, with this winter landscape. Plus couple of calm days, a shooting succeeded can be possible even for me. Thursday morning 7:00 we left Ballstad "rörby", a cabin kind of old fishing accommodation which is usually built on top of the water. Those "rörby" things are sufficient here.
Rörby cottages, just 200m from our "rörby" place


perjantai 5. helmikuuta 2016

Lähtö Lofooteilta, Narvik ja Suomeen

Minulla oli aika uskomaton onni kelien suhteen, sain useita loistavia maisemakuvia kännykkäkameralla. Kyllä Lofooteilla kannattaa käydä talvellakin, sillä jos on tuuria lumi on maalannut maisemat aivan upeiksi. Nyt oli vielä aurinko matalalla, mutta valaistus silti loistava ja talvimaiseman lisäksi pari tyyntä päivää, joten kuvaaminen onnistui vaikka en mikään sen kummempi kuvausalan mestari olekaan. Torstai aamulla 7.00 jätettiin Ballstadin "rörby" mökki eli sellainen vanha kalastusasumisto joka on rakennettu yleensä veden päälle, niitä täällä riittää.