Vierailijat

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Noduli Jussaröstä

Noduli tunnetaan myös nimillä Järvimalmina tai Limoniittina

Aina välillä tulee tämä noduli asia esille sukeltajien kanssa, heidän kysellessään mitä ne ovat. Koska aina välillä sukeltajat törmäävät näihin sekä järvissä että merellä. 

Järvimalmia eli limoniittia esiintyy sisämaan järvissä. Malmi syntyy, kun pohjaveden mukana järveen kulkeutunut rautahydroksidi saostuu vuosien saatossa kivien ja hiekan ympärille.  Tätä järvimalmia esiintyy järvien rannoilla 1-5m syvyydessä ja sitä on siellä 20-200cm kerroksina tai kasoina ja siten se on helppo tunnistaa ja nostaakin.
Järvimalmin rautapitoisuus vaihtelee 20-50% välillä. Se uusiutuu noin 10 vuodessa, jonka jälkeen uusi malmisato voidaan korjata talteen.


Järvimalmin raudaksi muuttamiseen tarvittiin paljon puuhiiltä, sitäkin on suomessa reilusti saatavilla. Varsinkin jos puuhiilen saatavuutta verrattiin muuhun Eurooppaan. Samoin suomessa on paljon järviä joihin viileän ilmaston ansiosta saostuu rikkaampia järvimalmi esiintymiä. Tämä taas aikaansai sen, että jo keskiajasta lähtien Suomessa tuotettiin tätä järvimalmista tehtyä takorautaa myös vientiin. Siis ennekuin vuoriteollisuus alkoi tuottaa rautaa halvemmalla kaivoksista ja sitä myös alettiin käyttää mm. laivanrakennuksessa. 1900 luvulle tultaessa järvimalmin nosto hyytyi. Sota-aikana 1940 luvulla on viimeksi nostettu järvimalmia vähän isompia määriä. Silloin aseteollisuudelle, kun sitä rautaa ei oikein muualta saatu. Tämäkin oli vain väliaikaista.



Järvimalmi saostuu usein pieniksi litteiksi rahaa muistuttaviksi kiekoiksi, ja sitä kutsuttiin myös rahamalmiksi. 


Tätä järvimalmia esiintyy myös maailman merissä. Niitä kutsutaan noduleiksi. Ja niitä onkin sitten todella paljon. 
Olen keskustellut aiheesta erään professorin kanssa Valdivian yliopistossa Chilessä, joka on työskennellyt paljon nodulien parissa ja hän on myös nostellut niitä paljon tutkimustarkoituksessa. Chilen rannikolla on näitä noduleita joka puolella noin 20-30cm paksuina kerroksina. Sillä erotuksella että näissä noduleissa on hieman toisenlaiset metalliarvot kuin suomen järvimalmissa. Niissä on merkittäviä määriä Kultaa, hopeaa, kuparia, cobolttia ja sinkkiä. Ja tätä on siellä satojatuhansia neliökilometrejä syvyyksien vaihdellessa 1 -4 km. 
Pelkästään Koboltin hinta on noin 30.000€ / tonni. Vertailun vuoksi teräs on 450€/ tonni.
Ymmärrettävästi tästä ovat tällä hetkellä kiinnostuneet muutkin isot pelurit. Tämän ympärille on myös syntymässä uusi teollisuusala, niin sanottu Deepsea Mining. 
Koe nostoja on tehty, mutta tekniikkaa kehitellään edelleen. Tosin alkeellisemmallakin tavalla tästä voi saada kannattavaa. 


Chilen rannikolta Valdivian yliopiston nostamia noduleita. Näissä jalometallien määrät ovat korkeat. Tätä tavaraa on pienellä Clarion Clippertonin alueella arvioitu olevan 27 miljardia tonnia ja ne ovat mangaani noduleita. Jotka sisältävät 7 miljardia tonnia mangaania,  340 miljoonaa tonnia nikkeliä, 290 miljoonaa tonnia kuparia ja 78 miljoonaa tonnia kobolttia.
Pelkästä Koboltista saisi 2 340 000 miljoonaa euroa. 


Noduli Suomenlahdelta

Löysimme syksyllä 2014 Jussarön eteläpuolelta ison noduli kentän. Joten aina välillä tämä edellämainittu asia on askarruttanut minua, joten päätin yrittää selvittää onko näillä suomen vesien noduleilla mitään arvoa.


Noduli Jussaröstä


Nostettiin yksi tällainen noduli ihan vaan uteliaisuutta ja päätettiin yrittää tutkituttaa se. Olisiko tässä nodulissa myös arvometalleja, kuten on muualla merissä.  Jussarössä on ollut rautamalmikaivos, emme tienneet onko tämä hyvä vai huono asia, mutta otetaan selvää. 
Olin yhteydessä GTK.n laboratorio päällikköön ja kysyin voinko saada tällaisen nodulin tutkittua. Samalla sain tietää, ettei heillä ollut tutkittu aikaisemmin yhtään Suomen rannikolta nostettua nodulia. Joten aloimme kaikki odotella mielenkiinnolla tätä tutkimustulosta. 

Tässä lyhyt selostus tuloksista jotka sain 27.102014:

"Siitä nodulista: Suurin osa massasta on silikaattimateriaalia, ehkä peräisin pohjan sedimenteistä. Usein noduleissa on joku ”kiteytymiskeskus” jonka ympärille alkaa kasvaa mangaani-rauta kuori. Eli aika tavallinen tapaus siinä mielessä.
Liitteen 2 analyyseissä voi huomata että Fe ja Mn pitoisuus vaihtelee paljon riippuen mihin elektronisäde on osunut. Tähän hommaan otin pari palasta juuri raskaammasta kuoresta. Olin aikaisemmin laittanut koko nodulin laitteeseen ja huomasin silloin että keskuksessa oli melkein pelkästään sedimentti- kivi tavaraa.Kun nodulien kokonaisvolyymistä vain ehkä 10-20% on tätä FE-Mn oksidikuorta niin nodulien kokonais rauta + mangaani on vain arviolta 5-10p%"

Joten lopputulos on jopa huonompi kuin Järvimalmin osalta.
Olen myös löytänyt Porkkalasta kaksi kenttää Toinen on lähellä Salmö nimistä saarta, sekä toinen on Träskön länsipuolella olevalla matalikolla. Ainakin Salmöstä on joskus louhittu hopeaa, joten olisikohan niissä Salmön edustan noduleissa enempi niitä jalometalleja....

//r.k